mikona

Riittäisikö tietyn sähköauton toimintamatka tai pikalatauspisteiden sijainnit omille reiteilleni? Mitä tarvitsen latausten maksamiseen? Reittisuunnittelua ja latauspisteiden löytämistä varten on olemassa sivustoja ja mobiilisovelluksia. Lisäksi on latausoperaattoreiden karttoja ja sovelluksia, joilla voi myös maksaa lataukset.

Sisältö

• Latauspistekartat ja reittisuunnittelu
  • PlugShare
  • Latauskartta
  • A Better Routeplanner (ABRP)
• Karttapalvelujen hyödyntäminen
• Latauspalveluntarjoajat
  • Fortum Charge & Drive
  • Virta
  • K-Lataus
• Eikö latausta voikaan maksaa kortilla?
• Latausinfran kehitys

Aluksi voi olla hieman sekavaa, että mitä kaikkea tarvitaan. Toistaiseksi moni perinteisistä automyyjistä ei osaa kertoa asiakkaille tiettyjä perusasioita. Seuraavassa kerron hieman palveluista, joita itsekin käytän. Lisäksi lopussa on tietoa latausten maksutavoista ja latauspisteiden riittävyydestä Suomessa.

Vähitellen latauspisteiden tiedot tulevat mukaan myös perinteisempiin navigaattoreihin sekä Applen ja Googlen karttoihin, mutta toistaiseksi niiden tiedot ovat vielä puutteelliset (esimerkiksi Google Maps -sovelluksessa pitää erikseen valita piilossa olevalta Palvelut-listalta Sähköajoneuvojen lataus, koska nimellä latauspisteiden hakeminen on vaikeaa). Sähköautojen omissa navigaattoreissa on usein latauspisteet kartalla, mutta monessa tapauksessa ne eivät ole ajantasaisia, tai ne on rajattu vain tiettyyn operaattoriin, joka on autovalmistajan kumppani.

Tämä juttu keskittyy täyssähköautojen reittisuunnitteluun ja lataamiseen, ja siksi painotus on pikalatauksessa. Plugin-hybridillä kulkeva tai sellaista harkitseva saa tästä kuitenkin hyödyllistä tietoa, vaikka hyödyntääkin pääasiassa Type 2 -liitäntäisiä latauspisteitä.

Vaikka tässä listaan useita palveluita, ei ole kuitenkaan tarpeellista täyttää puhelinta kaikilla sovelluksilla. Pari-kolme tärkeimmäksi katsomaasi voi riittää.

Latauspistekartat ja reittisuunnittelu

PlugShare

Karttasivu: https://www.plugshare.com Mobiilisovellus: iOS, Android Rekisteröityminen: Ei vaadita, mutta kirjautuneena voi kommentoida ja lisätä tietoja latauspisteistä. Reittisuunnittelu: Kyllä, vain kirjautuneille Latauspisteet kartalla: Kaikki operaattorit ja muut julkiset

PlugShare on maailmanlaajuinen palvelu, johon sen käyttäjät voivat itse täydentää tietoja, merkata käyntejä ja kertoa muille käyttäjille esimerkiksi latauslaitteen toimivuudesta. Vaikuttaa siltä, että PlugShare sisältää kattavimman ja ajantasaisimman tiedon Suomen latauspisteistä.

Heti alkuun kannattaa rajata kartalle pelkästään tarvitsemasi pistoketyypit. Lähes kaikissa täyssähköautoissa ja plug-in hybrideissä oleva Type 2 -pistoke on hidasta ja keskinopeaa latausta varten. Matkalla yleensä tarvitset pikalatausta, jolloin autosta riippuen oikea valinta on CCS tai CHAdeMO. SuperChargeria voi käyttää vain Tesla.

Useimmista latauspisteistä löytyy paljon tietoa. Kuvassa näkyvien lisäksi mukana on käyttäjien arviot ja lisäkuvat sekä listaus lähialueen muista palveluista.

PlugShare on mielestäni paras sovellus silloin, kun haluat löytää ne kaikkein erikoisimmissakin paikoissa olevat latauspisteet. Rekisteröityminen ei ole tarpeen. Kartta pohjautuu Google Mapsiin. Plugshare ei kuitenkaan ole latauspalveluntarjoaja, eli sen kautta latauksia ei voi maksaa.

Latauskartta

Karttasivu: https://latauskartta.fi Mobiilisovellus: Ei Rekisteröityminen: Ei Reittisuunnittelu: Ei Latauspisteet kartalla: Kaikki operaattorit ja muut julkiset

Latauskartta on kotimaisen Sähköautoilijat ry:n ylläpitämä selkeä latauspisteiden perustiedot sisältävä palvelu. Se on tehty äärimmäisen yksinkertaiseksi käyttää, eikä vaadi kirjautumista. Kattavuus on kohtuullisen hyvä ja lisäksi kartalta löytyy muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden latauspisteet.

Latauspisteistä saa perustiedot. Alapalkin painikkeiden toiminnot: Kartalla näkyvien kohteiden rajaus, pistoketyyppien rajaukset (järjestyksessä Type 2, CHAdeMO, CCS, CCS suurteho ja Teslan laturit) ja viimeisenä nuolikuvake, jolla siiirrytään kartalla nykyiseen sijaintiin, mikäli paikannus on sallittu.

Reittisuunnittelua ei ole. Kartta käyttää pohjana OpenStreetMapia, joka on avoin karttapalvelu, jota käyttäjät täydentävät. Se on Suomessa jo erittäin hyvällä tasolla, vaikka se kauas zoomattuna näyttää jokseenkin aneemisen harmaalle ja tyhjälle.

Latauskarttaa voi käyttää vain selaimella, mutta puhelimessa sivun voi tallentaa kuvakkeeksi, jolloin palvelua voi käyttää sovelluksen tapaan.

A Better Routeplanner (ABRP)

Karttasivu: https://abetterrouteplanner.com Mobiilisovellus: iOS, Android Rekisteröityminen: Ei vaadita, mutta kirjautuneena voi tallentaa asetukset ja reitit Reittisuunnittelu: Kyllä Latauspisteet kartalla: Kaikki operaattorit ja muut julkiset

A Better Routeplanner -palvelu (ABRP) on suunnattu nimenomaan täyssähköautoilijoiden reittisuunnitteluun, ja onkin siihen tarkoitukseen varsin monipuolinen. Yksinkertaisimmillaan valitset automallin kohtuullisen kattavalta listalta ja kerrot alku- ja loppupisteen halutulle reitille. Sitten vain painat Plan route -nappia ja saat reitin, jonka varrella on sopivin välein latauspisteitä. Reitin kuvauksessa kerrotaan välietappien sekä lataustaukojen viemä aika. Omia välietappeja voi myös lisätä.

Kun haluat tietää enemmän, voit säätää asetuksista montakin muuttujaa. Autojen referenssikulutus on arvioitu kohtuullisen realistiseksi, mutta oletuksina on käytetty mm. 20 asteen lämpötilaa ja kesäisen kuivaa tietä. Koska olosuhteet vaikuttavat matkantekoon, on niitä mahdollista säätää asetuksista (Settings). Mukana on monia muuttujia lämpötilasta tuuliolosuhteisiin ja lisäpainoon. Voit myös määrittää akun varaustasolle minimin, jota et halua alittaa. Oletuksena käytetään 10% alarajaa. Varsinaista referenssikulutusta ei tarvitse säätää, vaan muiden muuttujien säätäminen tekee korjaukset automaattisesti.

Kulutuslukemasta: Kulutuslukema on tässä vaiheessa monelle vielä vieras. Suomessa puhutaan yleensä lukemasta kWh/100km, ja tätä muotoa käyttääkin suurin osa autoista. Joskus käytetään Wh/km -muotoa, kuten Tesloissa. Käytännössä 15 kWh/100km on sama kuin 150 Wh/km. Koska vertailu polttomoottoriauton kulutukseen on hankalaa, niin kerrottakoon karkeana esimerkkinä, että pienenä keskikulutuksena voi pitää 10-15 ja suurena 25-30 kWh/100km.

Päätepisteet voi valita osoitteen tarkkuudella, vaikka esimerkissä onkin käytetty kaupunkien nimiä.

Palvelua ei saa suomenkielisenä, mutta sen käyttö ei vaadi tunnuksia. Palvelusta voi käyttää sekä selaimesta että sovelluksilla. Molemmillta tavoilla saa samat toiminnot käyttöönsä.

Latauspistetietojen ajantasaisuus on kohtuullisella tasolla. Suomen lisäksi niitä löytyy laajalti Pohjoismaista, Keski-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Suosittelenkin tätä nimenomaan etukäteissuunnitteluun joko ennen auton hankintaa tai sitten auton kanssa ennen reissuja. Tarkemmat latauspistetiedot kannattaa tarkistaa sitten toisista palveluista.

ABRP on kehittynyt vuosien varrella huimasti. Se jopa tulee Polestar 2:ssa tehdasasennettuna, jolloin sitä voi käyttää suoraan auton suurelta näytöltä.

Karttapalvelujen hyödyntäminen

Ennen sähköauton hankintaa selvitin latausmahdollisuuksia ja laskin matka-aikoja tässä jutussa listattuja karttapalveluja hyödyntäen. Totesin, että matkanteon ei pitäisi olla juurikaan hitaampaa kuin polttomoottoriautolla. Pidän joka tapauksessa ajotaukoja enemmän kuin mitä auto vaatii. Nyt käytännössä voin todeta, että Tesla Model 3 SR+:lla ei tämä on pääosin pitänyt paikkansa.

Etelä-Suomeen sijoittuvat perusmatkat (180-250 km/suunta) menevät tarvittaessa ilman pysähdystä. Eteläiseen Lappiinkin olen tehnyt jo yhden 1500 kilometrin kierroksen. Matkan tauot käytännössä venyivät muista syistä kuin autosta johtuen ja auto oli aina valmis ennen kuin matkustajat. Oulussa oli viimeisin pikalatauspiste. Iso osa liikkumisesta tapahtui Pudasjärven-Ranuan korkeudella pikalaturien ulottumattomissa. Yöpymispaikoissa oli kuitenkin mahdollisuus lataamiseen tavallisesta pistokkeesta, joten ongelmia ei tullut. Akun varaus ei käynyt alle 20 prosentissa koko matkan aikana. Tämä ei välttämättä olisi mennyt yhtä näppärästi pienempiakkuisella tai hitaammin lataavalla sähköautolla. Käytin reittisuunnitteluun pääasiassa ABRP:tä ja se auttoikin paljon antamaan mielenrauhaa, kun tiesi etukäteen järkevät ja optimoidut pysähdykset. PlugSharesta katsoin sitten tarkemmin latauspisteiden tietoja.

Latauspalveluntarjoajat

Fortum Charge & Drive

Karttasivu: https://rechargeinfra.com/fi/latauskartta/ Mobiilisovellus: iOS, Android Rekisteröityminen: Suositeltavaa Reittisuunnittelu: Ei Latauspisteet kartalla: Vain Recharge

Recharge (ent. Fortum Charge & Drive) on Suomen suurin latausoperaattori ja se toimii Pohjoismaiden alueella. Sen karttapalvelu sisältää vain palvelun operoimat latauspisteet. Niistä se kuitenkin näyttää myös käyttötilanteen.

Fortum eriytti jokin aika sitten latausten operoinnin erilliseen Recharge-yhtiöön, joka tarjoaa vain latauslaitteita ja niiden ylläpitoa. Fortum toimii sitten palveluntarjoajana, yllätys yllätys, nimellä Fortum Charge & Drive, ja sillä on samanniminen mobiilisovellus.

Sovelluksen kartta toimii ilman kirjautumistakin, mutta palveluun kannattaa rekisteröityä, jos aikoo käyttää Rechargen latureita. Rekisteröityminen onnistuu vain sovelluksen kautta. Latauksen maksaminen on mahdollista sovelluksella, mutta kaikkein yksinkertaisinta ja toimivinta se on RFID-avaimenperällä, jonka voi tilata kotiin sovelluksen kautta. Tällöin puhelinta ei tarvitse hypistellä latauksen yhteydessä.

Recharge tarjoaa myös satunnaisille lataajille mahdollisuuden maksaa ilman rekisteröitymistä palveluntarjoajalle. Näitä se kutsuu Drop-in-maksutavoiksi. Rechargen sivuilla näistä enemmän tietoa.

Virta

Karttasivu, Virta: https://app.virtaglobal.com Karttasivu, Helen: https://kartta.lataus.helen.fi Karttasivu, KSSe: https://ksse.webapp.virtaglobal.com Mobiilisovellus: iOS, Android Rekisteröityminen: Suositeltavaa Reittisuunnittelu: Ei Karttapohja: Google Maps Latauspisteet kartalla: Virran operoimat sekä osin muitakin

Virta eli Liikennevirta Oy on Suomen toiseksi suurin latausoperaattori ja se on samalla myös latauspalveluntarjoaja. Virralla on latauspisteitä myös muualla Euroopassa.

Virta näyttää kartalla myös muiden latauspisteitä, mutta niiden ajantasaisuudesta ei ole varmuutta. Itse operoimilleen latauspisteille se tarjoaa perustiedot ja maksumahdollisuudet.

Vaikka karttaa voi käyttää ja kirjautuakin palveluun selaimella, on mobiilisovellus käyttökelpoisempi. Palveluun on rekisteröidyttävä, jos aikoo käyttää Virran latureita. Mutta palveluntarjoajan ei ole pakko olla Virta, siitä alempana lisää.

Virralle rekisteröitymisen voi tehdä sovelluksen lisäksi Virran sivustolla, josta myös kannattaa lukea tietoa palvelusta. Tässäkin tapauksessa on helpointa käyttää RFID-avaimenperää tai -korttia, jonka voi tilata kotiin.

Latausten maksaminen tapahtuu siten, että palvelu veloittaa kortilta heti 30 euroa saldoksi, jota voi sitten käyttää lataamiseen. Kun summa laskee alle kymmeneen euroon, saldoon lisätään taas 30 euroa veloittamalla korttia automaattisesti. Lisäksi palvelussa on yhden euron minimilaskutus kuukausittain, eli euron verran kuluu niinä kuukausina, kun latauksia ei ole.

Jos haluaa välttää tuon euron kuukausimaksun, kannattaakin Virran sijaan rekisteröityä toisen palveluntarjoajan kautta, joka ei vaadi minimiveloitusta. Tähän on kaksi vaihtoehtoa:

1) Helenillä on Helen Lataus -palvelu, joka tukee sekä Helenin että Virran operoimia latauspisteitä. Helenin latauspisteitä on ainakin pk-seudulla. RFID-tunnisteeksi voi valita avaimenperän tai luottokortin mallisen. 2) KSS-energialla on KSSe-latauspalvelu, tukee Virran ja KSSe:n operoimia latauspisteitä. Jälkimmäisiä on lähinnä Kouvolan seudulla. KSSe:n tapauksessa RFID-tunniste on aina luottokortin mallinen.

Molempien palveluntarjoajien yhteydessä käytetään aina Virran sovellusta ja maksujen veloitus tapahtuu samoin kuin Virralla. Ensimmäinen rekisteröityminen vain tehdään Helenin tai KSS:n sivujen kautta. Tämä tapa ei siis lisää sovellusten määrää.

Satunnaisille lataajille Virralla on myös lisähintainen kertamaksumahdollisuus. Siitä tarkemmin Virran sivustolla.

K-Lataus

Karttasivu: https://k-lataus.fi Mobiilisovellus: iOS, Android Rekisteröityminen: Suositeltavaa Reittisuunnittelu: Ei Latauspisteet kartalla: Vain K-Lataus

K-Lataus on osa K-ryhmää. Se pienessä ajassa kehittynyt ja kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi latausoperaattoriksi. Useimmat latauspisteet sijaitsevat K-ryhmän kauppojen parkkialueilla.

K-Latauksen karttasivusto on varsin karun näköinen ja samalta se näyttää myös mobiilisovelluksessa. Sovellus kuitenkin täyttää tehtävänsä, eikä sisällä mitään erikoisuuksia.

K-Lataus on myös Ionityn kumppani ja toimii palveluntarjoajana Ionityn tarjoamille HPC- eli suurteholatausasemille (100-350kW). Nämä ovat erittäin tervetulleita isompaa lataustehoa hyödyntäville sähköautoille. Hinnoittelu suosii vain isolla teholla lataavia, joten mikäli auton pikalatausteho on alle 100kW, voi minuuttihinnoittelu antaa ikävän yllätyksen. On hyvä tietää, että Ionity on VW-konsernin, Porsche AG:n, BMW:n, Daimlerin ja Fordin yhteisyritys, ja näiden merkeille se tarjoaakin hinnaltaan parempia sopimuksia.

K-Latauksen latauspisteillä voi maksaa RFID-avaimenperällä, jonka voi sivuston tai sovelluksen kautta tilata, kun on ensin rekisteröitynyt palveluun. Latauksista voi myös kerätä Plussa-pisteitä. Lataushinnasto näkyy K-latauksen sivuilla.

Rukalla kävijöitä saattaa kiinnostaa, että K-Lataus on perustamassa suurteholatausasemaa Kuusamoon (päivitetty tieto 26.5.2021). Tätä ennen Rukan suuntaan etelästä kulkiessa ei ole ollut lähistöllä pikalatausmahdollisuutta.

Eikö latausta voikaan maksaa kortilla?

Käytännössä mikään latausoperaattori ei mahdollista korttimaksua bensa-asemien tapaan, vaan maksut veloitetaan palveluun liitetyltä kortilta mobiilisovelluksella tai RFID-avaimenperällä tai tuttavallisemmin “lätkällä”. Joissakin tapauksissa myös tekstiviestillä maksaminen on mahdollista. Arkikäytössä helpoin on juuri tuo RFID-avaimenperä, joka käytännössä toimii vain tunnisteena, jotta tiedetään ketä laskuttaa. Positiivinen puoli on, että latauspisteellä ei tarvitse näpytellä tunnuslukuja, mutta toisaalta jokainen latausoperaattori vaatii tällöin erillisen rekisteröitymisen ja oman avaimenperänsä tai sovelluksen.

Suomessa pärjää varsin hyvin kahden palveluntarjoajan kanssa, Fortum Charge & Driven ja Virran. K-Lataus kasvaa kuitenkin koko ajan, joten se on olla hyvä ottaa kolmanneksi mukaan. Jos autona on Tesla, voi näiden tarve olla huomattavasti vähäisempi, jos liikkuu SuperCharger-verkoston ulottuvilla.

Kun rekisteröitymiset on hoidettu ja avaimenperät saatu, ei pikalatauspisteillä enää tarvitse arvuutella maksamisen kanssa. Vaikka jotkut latauspisteet näyttävät insinöörin päättötyöltä nappeineen ja näyttöineen, niin varsinainen lataaminen vaatii pistokkeen kytkemisen, avaimenperän vilauttamisen ja napin painalluksen, ei sen kummempaa.

Pikalatauspisteillä maksu on usein minuuttiveloitteinen. Tällä pyritään siihen, ettei latauspistettä varata enempää kuin on tarve. Vaikka maksu perustuisi vain ladatun sähkön määrään, on hyvän etiketin mukaista siirtää auto pois latauspisteeltä heti kun lataamisen tarve loppuu. Aina autoa ei ole tarvetta tai edes järkevää ladata täyteen asti.

Pikalatatausta saa harvemmin maksutta, mutta sellaista luksusta tarjoaa asiakkailleen Lidl. Jos Lidl tai joku muu tällaista palvelua tarjoaa, on hyvä muistaa, että vastavuoroisesti kaupan kassa kilahtaa, kun latauspistettä käyttää. Väärinkäyttäjät useimmiten aiheuttavat näidenkin muuttamisen maksullisiksi. Don't be an idiot.

Kannattaa myös muistaa, että kauppojen ja parkkihallien hitaat (suko) tai keskinopeat latauspisteet (Type 2) ovat monessa paikassa vielä maksuttomia. Joskus niitä operoi latausoperaattori, joskus yritys itse, jonka parkkipaikoista on kyse. Lataus saattaa myös sisältyä pysäköinnin hintaan. Aiemmin mainittujen pelkästään parkkipaikoilla tai -halleissa toimivia operaattoreita on Parkkisähkö ja Plugit. Parkkisähkön pisteet on yleensä varustettu tavallisella suko-liittimellä ja Plugitin taas Type 2:lla. Heiltä tarjotaan myös palvelua ja laitteita yrityksille, taloyhtiöille sekä kuluttajille.

Puhelinliittymistä tuttu termi “roaming” on käytössä myös latauspalvelujen maailmassa. Suomessa roaming-mahdollisuudet laajenivat huomattavasti vuoden 2020 aikana ja tämä aiheutti myös ihmetystä lataajissa. Roaming siis tarkoittaa, että tietyn operaattorin latauspisteitä voi käyttää eri palveluntarjoajien RFID-tunnisteilla. Kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä hinta voi olla hyvin korkea, ellei käytä operaattorin omaa tai sen suosimaa palveluntarjoajaa. Kaikki eivät myöskään toimi ristiin, ellei niillä ole keskenään sopimusta. Valitettavasti tässä ollaan siis samassa tilanteessa kuin muinoin ulkomailla kotimaisen puhelinliittymän kanssa. Oma vinkkini on, että unohda roaming ja hyödynnä sitä vain hätätilanteessa. Katsot vain tarkkaan, että vilautat aina oikeaa lätkää laturille, niin ei ole pelkoa yllättävistä veloituksista.

Latausinfran kehitys

Olet varmasti kuullut, että jotkut pitävät sähköautoja vain kaupunkiautoina, mutta itse asiassa parhaimman hyödyn saavat juuri kaupunkien laidoilla tai ulkopuolella asuvat. Silloin, kun on mahdollisuus kotilataukseen (tai edes työpaikkalataukseen), paikalliset ajot autosta riippuen 100-200 kilometrin säteellä kotoa eivät vaadi julkisia latauspisteitä. Niitä tarvitaan vain, kun lähdetään pidemmän matkan päähän. Koska sähköauton kanssa ei ole tarkoituskaan käydä säännöllisesti tankilla seisomassa, niin latauspisteitä ei tarvitse sijoitella samalla tavalla kuin bensa-asemia. Vaaditaan siis ajattelutavan muutos. Jos sähköauton toimintamatka on 400 kilometrin luokkaa, riittää, että ensimmäinen pikalatauspaikka on sen matkan päässä, jossa jo muutenkin kannattaa pitää taukoa. Omalla kohdallani se olisi millä tahansa autolla jo reilun parinsadan kilometrin päässä.

Kun luet juttuja, joissa sanotaan, että “latauspisteet eivät riitä, kun sähköautoja tulee lisää”, niin pitäisihän se paikkansa, jollei myös latauspisteitä tulisi koko ajan lisää. Infrassa on toki puutteita, mutta kaupungeissa se koskee enimmäkseen taloyhtiöiden latausmahdollisuuksia sekä kadunvarsipysäköintiä. Isompien teiden varsilla latausinfran puutokset ovat lähinnä pitkin Suomen itäreunaa sekä pohjoisimmassa Lapissa. Joitakin yksittäisiä alueita on myös muualla. Yksittäisten latureiden määrää toki täytyy kasvattaa samalla, jotta vilkkaiden teiden varsilla ei niille tarvitsisi jonottaa. Latauslaitteet ovat kuitenkin kalliita, eikä siksi ole vielä kannattavaa tarjota niitä suurta määrää samassa paikassa. Eikä aina laajentuminen ei ole kiinni operaattorista, vaan kiinteistöistä tai maa-alueista, joille latauspisteitä sijoitellaan. Tämän takia palautetta kannattaa antaa esimerkiksi suoraan sille tietylle liikenneasemaketjulle tai kuka latauspisteille on paikan alun perin tarjonnutkin. Bensa-asema ei välttämättä ole paras sijoituspaikka, koska latauspisteen perustaminen ei vaadi valtavan säiliön kaivamista maan alle, jolloin niitä voidaan sijoittaa vapaammin muidenkin palveluiden äärelle.

Uusia palveluntarjoajia on myös tulossa. Esimerkiksi S-ryhmällä on tavoitteena rakentaa lähivuosien aikana maan kattava latausverkosto ABC-asemien, markettien ja hotellien yhteyteen. Laitteistot tulevat kotimaiselta kumppanilta Kempowerilta.

Toivottavasti tämä juttu auttaa sinua onnistuneiden latauskokemusten myötä.

18.2.2019 Juttu alunperin kirjoitettu. 30.7.2019 Päivitetty lisäämällä tietoja KSSe-latauksesta ja K-latauksen nykytilasta. 26.5.2021 Päivitetty sisältö kokonaisuudessaan ajan tasalle. 5.6.2021 Lisätty tietoa S-ryhmän latausverkostosuunnitelmista.